LUONNE

hirvee horo ja kakkapylly

MENNEISYYS

Audrey Henrietta Miller syntyi vuonna 1983 aurinkoisena keskiviikkoaamuna esikoisiaan odottavalle pariskunnalle Seattlen kaupungissa. Glenda Hughin unelmana nuoresta tytöstä asti oli ollut komea vaaleahiuksinen aviomies, kaksi lasta ja suuri takapiha, jossa hän voisi kasvattaa liljoja ja katsella lastensa telmimistä aviomiehen työskennellessä perheen elannon eteen. Aviomiehen löytäminen kävi helposti: lukion kolmantena vuonna hänen huomionsa kiinnittyi jalkapallojoukkueen kapteeniin Rodney Milleriin, jonka sydän suli helposti silmäripsiä räpyttämällä. Rodneyn suurin haave, ammattijalkapalloilijan ura, murskaantui hänen sääriluunsa kanssa ensimmäisen yliopistovuoden aikana. Ainoa häntä eteenpäin vievä voima oli ollut jalkapallo, ja uran ollessa ohi hän antoi periksi Glendan vihjailuille avioliitosta ja perheen perustamisesta. Glendan unelma oli melkein saavutettu, kun he muuttivat siniseen puutarhalliseen puutaloon – vain lapset puuttuivat. Glenda ei kuitenkaan tullut raskaaksi, ja hän sai kuulla, että ei ehkä koskaan synnyttäisi elävää lasta. Kahden vuosikymmenen ajan Millerit viettivät varsin apaattista elämää, kunnes 41:n vuoden iässä Glenda sai kuulla odottavansa kaksosia. Rodneyn sisällä kipinöi - ehkä he saisivat pojan, jonka hän voisi opettaa pelaamaan jalkapalloa.

Audreyn lapsuusvuodet eivät olleet niin aurinkoisia kuin hänen syntymäpäivänsä. Hänen sisarensa oli kuollut kohdussa, eivätkä hänen vanhempansa saaneet muita lapsia. Hänen äitinsä syytti häntä sisarensa kuolemasta – Glenda ei koskaan katsonut tytärtään silmiin, sillä hänen mielestään tämä ei ollut “kokonainen”. Rodney vietti päivät toimistollaan ja illat television edessä; tytöt eivät osanneet pelata jalkapalloa. Audrey kulutti päivänsä lukemalla kirjoja, sillä hänen äitinsä ei päästänyt häntä leikkimään naapuruston muiden lasten kanssa. Kerran Audrey lainasi kirjastosta pihakasvikirjan ja tarjosi äidilleen neuvoja kukkapenkin ylläpidossa. Glenda kuitenkin sanoi tiukasti, että lasten paikka ei ollut pihamaalla, ja että Audrey ei tiennyt oikeasta elämästä mitään.

Audrey oppi jo nuorena, että saavuttaisi tavoitteensa vain ankaralla työnteolla. Hänen äitiään oli miltei mahdoton miellyttää, eikä hänen isänsä ollut kiinnostunut tyttärestään. Hän uppoutui koulukirjoihin ja sai vain parhaita arvosanoja. Vanhempiensa apaattisuutta seuranneena hän päätti, ettei mikään estäisi häntä saavuttamasta unelmiaan. Jos unelmat kävisivät mahdottomiksi, hän löytäisi uusia. Hänestä ei tulisi kuin vanhempansa. Lukiossa Audrey osallistui väittelykerhoon, jota vetävä opettaja heitti ohimennen, että Audrey voisi menestyä politiikassa. Hän oli jo pitkään ollut kiinnostunut maailmanhistoriasta ja kansainvälisistä suhteista, ja halusi päästä mahdollisimman kauas vanhemmistaan. Opiskelupaikka löytyi itärannikolta, St. John’sin yliopistosta. Opiskeluaikoina Audrey keskittyi juhlimisen sijasta, ja omien odotustensa mukaisesti valmistui huippuarvosanoin pääaineenaan kansainväliset lait ja diplomatia. Hän sai harjoittelupaikan newyorkilaisesta hyväntekeväisyysjärjestöstä, jossa nopeasti teki vaikutuksen työmoraalillaan ja pragmaattisella asenteellaan. Harjoittelupaikka toimi ponnahduslautana Audreyn järjestöuralle, ja hän pääsi etenemään kansainvälisiin piireihin. Hän ei ollut valmistuttuaan jäänyt hetkeksikään pyörittelemään peukaloitaan, joten kukaan ei liiemmin yllättynyt, että hänelle vuonna 2009 tarjottiin harjoittelupaikkaa puolustusministeriöstä. Yhdeksän kuukauden työskentelyn jälkeen, 27-vuotiaana, hän oli vakuuttanut itselleen paikan puolustusministerin erityisavustajana.

Puolustusministerille työskennellessään Audrey joutui hoitamaan monia juoksutyttöluontoisia asioita, mutta hän puri hammasta ja hoki itselleen, että sinnittely tuottaisi lopulta tulosta. Erityisesti häntä ärsytti eräs asevoimien konsultti, Thomas Locke. Audreyssa oli idealistin vikaa, ja hän koki terroristeja vastaan taistelleen veteraanin näkemykset turhan kylminä ja kovina. Pikkuhiljaa hän kuitenkin huomasi hämmästyksekseen pidättelevänsä hymyä Thomasin laukoessa vitsejään. Ensin hän oli pitänyt Thomasin karismaattista ja suostuttelevaa ulkokuorta teennäisenä ja epämiellyttävänä, mutta sitten ymmärsi tällä olevan samat päämäärät kuin itsellään, ja että tämän kyynisyys johtui synkemmästä taustasta. Audrey piti hiljalleen lämmenneet tunteensa itsellään, kunnes eräiden diplomaattipäivällisten aikana huomasi Thomasin vilkuilleen takapuoltaan ja päätti kutsua miehen kotiinsa viinilasilliselle.

ULKONÄKÖ

Audrey on 173 cm pitkä, hoikka nainen. Hän yrittää hallita stressitasojaan käymällä neljästi viikossa juoksulenkillä, mikä heijastuu hänen kehoonsa: hänellä on vahvat jalat sekä kiinteät keskivartalon lihakset. Audrey on erittäin tarkka ruokavalionsa terveellisyydestä, minkä vuoksi hänen hiuksensa ja kyntensä ovat vahvat, ja hänen ihonsa niin nuorekas, että hänen ikänsä arvioidaan usein alakanttiin. Audrey noudattaa kasviperäistä ruokavaliota, sillä eläinkunnan tuotteet saavat hänen tuntemaan olonsa raskaaksi. Hänen suvussaan liikkuu sydän- ja verisuonitauteja, joiden riskin hän haluaa myös minimoida. Lihan sijasta hän syö paljon erilaisia palkokasveja, tofua sekä siemeniä. Hän käyttää lähes pakonomaisesti aurinkorasvaa, sillä ei halua ihonsa vanhenevan auringossa vaurioitumisen seurauksena. Hän ei tiedä tarkkaa painoaan, sillä hänen äidillään oli ollut tapana huomautella siitä, mikä sai hänet suhtautumaan vaa-an numeroon epäterveellisesti.

Audreyllä on kulmikas leuka ja vahvat poskipäät. Hänen silmänsä ovat siniset ja hiuksensa vaaleat ja keskimittaiset. Hän pitää kulmakarvansa hieman hiustenväriään tummempana, sillä vaaleat kulmat eivät hänen mukaansa tasapainoita hänen teräviä kasvojaan tarpeeksi. Hän pitää silmämeikin yksinkertaisena ja huulipunassakin suosii vain pehmeitä sävyjä.

Audreyn tyyli on elegantin naisellinen: hän suosii vartalonmyötäisiä mekkoja, jotka eivät paljasta kaula-aukkoa. Työssään hänen on pukeuduttava siististi ja asiallisesti, sillä diplomaattina hänen antamansa kuva edustettavastaan tahosta on erityisen tärkeä. Audrey on niin tottunut business-tyylisiin asuihin ja korkeisiin korkoihin, että vapaa-ajan rento pukeutuminen tuottaa hänelle vaikeuksia. Yleensä vapaapäivinään hän käyttääkin urheiluvaatteita tai keksii itselleen tilaisuuden, jossa voi käyttää muutoin liian hienostuneita työvaatteitaan.